Hei sinä,
Näin isänpäivän lähestyessä haluamme tuoda esiin ne osat sinusta, joita kaikki eivät ehkä näe. Emme nyt puhu rooleista, joiden välillä tasapainoilet, emme monista vastuistasi tai sinuun kohdistuvista odotuksista, vaan ihmisestä niiden alla. Jossain siellä, kaikkien vaatimusten ulottumattomissa asuu kaveri, joka on paljon enemmän kuin se mitä päällepäin näkyy. Voi olla, että edellisestä kerrasta on jo aikaa kun katsoit häntä. Siis todella katsoit.
Ei ole meidän tehtävämme kertoa, miten isänpäivää pitäisi juhlia tänä(kään) vuonna. Sen sijaan kutsumme sinut näkemään itsesi hetkeksi sellaisena kuin me näemme sinut. Sellaisena kuin näemme kaikenlaiset ihmiset: hauskana, haavoittuvana, sydämeltään ja mieleltään edelleen lapsena – vaikka juuri se osa onkin enimmäkseen piilossa. Katsomme sinua ihmisenä, joka tekee virheitä, nauraa niille ja oppii niistä. Siellä jossain sisällä on se joku, joka kulkee omaa polkuaan, riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat.
Voit ajatella tätä viestiä peilinä, joka auttaa sinua näkemään sen mitä me näemme. Sinussa on enemmän kuin mitä näkyy päältä katsomalla, myös isänä, jos se on yksi osa sinua.
Tänä isänpäivänä juhlitaan sisäistä lasta ja aitoutta, joka syntyy, kun löytää itsestään jonkun kauan sitten unohtuneen. Voi olla, että tämä ei ole tyypillinen isänpäivän viesti, mutta voi olla että et ole edes tyypillinen isä.
Siispä malja niille, jotka uskaltavat olla aitoja, jotka oppivat ja kasvavat! Juhlimme kanssasi.
